Sijoitusasunnon ostosta ja vesivahingoista...

Asuntosijoittaminen tuntuu olevan hyvin suosittua ja muodikasta Suomessa tällä hetkellä. Sijoitusasunto saatetaan ostaa hyvinkin kyseenalaisin perustein ja vahvasti tunnepohjalta (esim. kivat keittiön kaapit ja näkymä ikkunasta ulos, mutta ei kuitenkaan huomioida taloyhtiön tulevia remonttitarpeita ja niiden kustannuksia jne.)

Pankkitalletusten korot ovat niin kovin matalalla, joten pitäähän sitä tuottoa jostakin saada. Vielä kun pankista saa edullista lainaa asunnonostoon ja ystävällinen vuokralainen maksaa lainankin pois, niin pakkohan tämän on olla kannattavaa toimintaa. Vai onko?

Menestyneet sijoittajat puhuvat usein vastavirtaan kulkemisesta. Silloin kun suuret massat syöksyvät jonkun tietyn omaisuuslajin kimppuun, alkavat taitavat sijoittajat vähin äänin vetäytymään kyseisiltä apajilta.

Julkaisen tässä postauksessa kahden arvostamani Suomalaisen asuntosijoittajan ja asuntosijoituskouluttajan tuoreet tositapahtumiin perustuvat blogipäivitykset, jossa he kertovat asuntosijoittajan arjesta Suomessa silloin, kun kaikki ei mene aivan niin kuin Strömsössä.

Ensimmäisessä tapauksessa Marko Kaarto jakaa kokemuksiaan erään sijoitusasunnon ostosta. Tekstin lopussa on myös hyvä ohje siitä miten tulee toimia, jos ostamassasi asunnossa paljastuu vesivahinko:

http://markokaarto.fi/vesivahinko-pkrl/

 

Toisena tositarinana Matias Savolaisen jakamia ajatuksia ja kokemuksia asuntosijoittamisesta ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta (21.1.2014 päivätty kirjoitus):

http://www.matiassavolainen.com/#!/2014/01/trendikas-tuottava-ja-turvallinen.html

 

En halua tällä postauksella neuvoa ketään sijoituspäätöksissään, eikä tämä myöskään sisällä mitään suositusta tai ohjeistusta. Jokainen sijoittaja tekee päätöksensä lopulta aivan itse ja kantaa siitä myös täyden vastuun. Aivan itse.

Toivon tämän kuitenkin avaavan uusia näkökulmia – varsinkin uudemmille asuntosijoittajille. Kuten Marko Kaartokin kirjoituksessaan toteaa, uusia hyviä diilejä on aina olemassa! Ihan tällä hetkelläkin. Niitä on vaan suhteellisesti kovin vähän ja hankalasti löydettävissä näinä aikoina, koska kysyntä ”perinteisistä” sijoitusasunnoista on niin valtavan suurta.

On myös hyvä tiedostaa, että pankista on saanut tähän saakka helposti suuriakin asuntolainoja olemattomilla markkinakoroilla. Suomen työllisyys on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla ja valtio on ylläpitänyt kulutusta elämällä yli varojensa noin 7 miljardia euroa vuodessa jo viiden vuoden ajan. Jatkuuhan kaikki samalla tavalla myös pitkälle tulevaisuuteen?